Maa voidaan suurin piirtein jakaa neljΣΣn alueeseen: Appalakkien seutu, joka kΣsittΣΣ Atlantin provinssit sekΣ osan QuebeckiΣ, joka on kaakkoon St. Lawrence -joesta. Toisena suurena alueena on keskeinen suuri matalatunturien alue, jota kutsutaan Kanadan kilveksi, jonka muodostuminen johtuu jΣΣkauden aikaisesta sisΣjΣΣtik÷stΣ, jonka suurin maanpaine oli Hudsonin lahdella. Kolmas alue on sijainniltaan keskeinen ja ulottuu pitkΣlle lΣnteen ja kutsutaan suuriksi tasangoiksi (Great Plains). NeljΣs ja viimeinen osa on lΣntinen, eli Kordillieerien alue, jossa on alppisia poimuvuoria. Tyynen valtameren rannikko on Norjan lΣnsirannikon tapaan jΣΣkauden jΣΣvirtojen leimaamaa.
Maa l÷ydettiin viikinkiaikana vuoden 1000 paikkeilla. Ranskalaiset ja englantilaiset pystyttivΣt sinne siirtokuntia 1500-luvulla. Vuonna 1763 ranskalaiset menettΣvΣt seitsemΣn vuoden sodan jΣlkeen maassa herruuden ja siitΣ tulee tΣmΣn jΣlkeen Englannin siirtomaa. Maasta tulee 1867 Englannin ensimmΣinen dominio. Viimeisin rajakiista USA:n kanssa ratkaistiin vuonna 1903. Ottaa Englannin rinnalla osaa ensimmΣiseen maailmansotaan ja on Liittoutuneiden puolella my÷s toisessa maailmansodassa. New Foundland liitettiin maahan 1949. NATO:n jΣsen vuonna 1949. Maa saa uuden lipun 1964. Nykyisin toivovat ranskankieliset suurempaa itsenΣisyyttΣ, erityisesti Quebeck:in provinssissa. Maa on korkeasti kehittynyt teollisuusyhteiskunta, jolla on merkittΣviΣ mineraalivaroja ja suuri maataloustuotanto. Maata kuvastaa nykyisin taloudellinen ja poliittinen sitoutuminen lΣheiseen naapurimaahan, USA:n suurmahtiin. AlkuperΣisvΣest÷Σ, inuiitteja ja intiaaneja on nykyΣΣn vain 300 000 ja monet nΣistΣ asuvat autioilla ja pohjoisilla maan seuduilla, metsΣ- ja tunturialueilla.
